Runko taivutettu muotoonsa levysuikaleesta ja juotettu saumasta kiinni

Pienen lisämuotoilun jälkeen pohjalevy juottamalla kiinni runkoon ja sahaamalla ylimääräiset pois.

Kaulaa varten alustava sovite ja etukannelle sama temppu

Sahaamalla 0,4mm levystä pleksi, talla ja mikit. Valitettavasti tässä vaiheessa loppui akku kamerasta :(

Tele takaa, Kaula tehty puolipyöreästä umpiaineesta, lapa on taottu samasta kappaleesta ja viilattu muotoonsa. Kaula on sovitettu paikoilleen kutakuinkin samalla tavalla kuin esikuvassaan tosin juotettu paikoilleen

Tele edestä, Nupit on tehty paksusta hopealangasta viilaamalla virityskoneisto levystä sahaamalla ja juottamalla. Ketjuna käsinjuotettu papuketju, kiinnitetty samoihin kohtiin kuin olkahihna.

Ja vielä pientä mittasuhdekuvaa. Ag 925 ja "jokunen" tunti käsityötä

-Hämis-

-Hämis-

 Ihan ensimmäisen aidon ja alkuperäisen plektrakotelon kehittelystä ja väkertämisestä alkaa olemaan aika tarkkaan 6 vuotta aikaa . Plektrakotelo on matkanvarrella kehittynyt käytössä toimivammaksi samalla valmistuksessa syntyvä materiaalihävikki on karsittu minimiin. erilaisia variaatioita on ollut roppakaupalla. aluksi oli kuviona sahattu 2-ulotteinen aukko sittemmin tullut tehtyä kolmiulotteiseksi kaiverrettua aukkokuviolla, umpinaisella etukannella sekä kiiltävänä että takopintaisena, avomallin koteloa jossa plektran päällä on vain ohut reunus ja kaiverrettua korkokuviota ilman aukkoja. Kaikille koteloille on yhteistä se että jokainen on uniikki ja syntyy omassa pajassa oman pöydän ääressä puhtaasti käsityönä viilaten, sahaten juottaen ja sovittaen. Teen plektrakotelot pääsääntöisesti tilaustyönä tilaajan kuvio tai aihetoiveiden mukaan.

Tällä kertaa päätin tehdä yhden kotelon  tiskiinkin, kuviosta tuli piirrettyä hieman tavanomaista työläämpi. kotelon kannen ja reunojen valmistaamisen jälkeen alkoi kuvion tekeminen. Aluksi kuvio on piirretty lyijykynällä kotelon pintaan jonka jälkeen sen ääriviivat on kaiverrettu viistekaivertimella, kaivertamisen jälkeen on porattu reiät (75kpl) jotta poistettavat osat saa sahattua ja ei muuta kuin sahaamaan...

aukkojen sahaus kultasepän sahalla

Sahaamisen jälkeen kaivertaminen jatkui leikkuukaivertimella jotta ylitykset ja alitukset tulivat esiin kolmiulotteisena. Kun kuvio oli valmis oli vuorossa takakannen sovittaminen samalla pieni mekanismi joka varmistaa plektran pysymisen kyydissä vaikka käyttäjä rokkaisi hieman vauhdikkaamminkin. Sovittamisen jälkeen takakansi on juotettu paikalleen  ja viimeistelty viilaamalla ja filssaamalla ja lopuksi vielä riipuslenkki jottei koteloa ihan taskussa tarvitse kuljettaa. loppukiillotus ja viimeistely ja lopulta kotelo on valmis :)

925-hopeaa ja tinkimätöntä käsityötä

Pakko myöntää että tämä kotelo ei ihan yhdellä istumalla valmistunut eikä vielä seuraavallakaan ;)

tällainen ja pari muuta plektrakoteloa löytyisi nyt valmiina.

-Hämis-

Silloin on helppo tehdä kun on selvät sävelet, nuorelta herralta tuli jämäkkä tilaus "haluan Netherportaali riipuksen" ja googesta vielä kuva ko. portaalista. Sopivaa kiveä ei ollut valmiina saatavilla joten se hiottiin itse. Lopputuloksena 100% käsityö. Ag-925 synteettinen ametisti, olisin käyttänyt aitoa luonnonkiveä, mutta riittävän isoa tasaväristä läpinäkyvää palaa ei löytynyt edes metsästämällä, ja tällä kertaa väri oli pääasia. Koska kyseinen portaali on Minecraft-pelistä jossa kaikki objektit koostuu kulmikkaista palasista on luonnollisesti myös riipuslenkki kulmikas.

925-hopeaa kivi:synt.ametisti

-Hämis-

Aika pitkälle olen kuvat siirtänyt Facen puolelle tuntuu, ettei aika enää meinaa riittää koneella istumiseen. Mutta laitanpa tuon viimeisen päivityksen myös tänne. Toivottavasti jossakin vaiheessa taas aikaa sekä innostusta blogiinkin riittää.

Mitä noin muuten kuuluu.. Kultasepäksi valmistumisen jälkeen on tullut puuhattua kaikenmoista sekä alalla, että alan ulkopuolella. Korukursseja olen pitänyt tähän mennessä seitsemässä eri kansalaisopistossa. Paja on muuttanut pariin otteeseen ja myymälä aukaisi joulukuussa ovensa Teijon vanhassa meijerissä Salossa. Myymälässä pääsääntöisesti hopeakoruja, mutta tilauksesta teen myös kullasta, pronssista, kuparista, platinasta, messingistä ja ketjua titaanista. 

pienenä muistutuksen sanana on pakko mainita, että vaikka blogi on hiljaiselämää elänytkin ja osa koruista on niinsanotusti yleismaailmallisia,  niin koen, omistavani joihinkin malleihin myös tekijänoikeudet. En nyt tarkoita sitä, että joku tekee itselleen tai lahjaksi yhden kappaleen. Välillä annan jopa apuja ja vinkkejä toteutukseen pyydettäessä. tietysti kuvia julkaistessa olisi mukava jos idean lähteen mainitsisi. On tullut vastaan myös niitä jotka ovat tehneet myyntikappaleita ja markkinoivat tiettyjä tuotteita omana ideanaan, se kieltämättä välillä harmittaa. Erään riipusperheen kohdalla käytin ennen kuvan julkaisua 4h googlaamiseen ja varmistin ettei vastaavia tai vastaavan tyyppisiä koruja ainakaan netissä ollut aikaisemmin julkaistu. nykyisellään löytyy alle minuutissa parikin tekijää. Mutta se rutinasta ja takaisin uusiin koruihin

Juro

Siinä ei ole kirkkaita värejä, se on harmahtava kuin aamu-usva
se ei ole huippukiiltävä, se on rosoinen kuin kallio
siinä ei ole jalokiveä maailmalta, vaan kivi maantieleikkauksesta
se ei turhia koreile, se on juro kuin suomalainen mieli
Mutta se on jotain mitä yksikään kone tai kiinalainen ei voi tehdä
se on 100% suomalaista käsityötä!

925-hopeaa, kivi Kallioleikkauksesta Forssasta

Kaikki osat kiveä myöden on oman pajan satoa. kiven kansi ei puutu vahingossa vaan mylläsin sepelikasaa kunnon tovi jotta löysin sopivanmallisen kiven tähän tarkoitukseen sillä halusin jättää kiveen koskemattoman murtopinnan.

Tällaista tällä kertaa

-Hämis-

ammattitutkinnon näyttötyö

585-keltakultaa, 585-valkokultaa 2* kirkas CZ

Kiitos kaikille jotka ovat potkineet minua matkanvarrella eteenpäin, ilman teitää en olisi tässä 

-Hämis-

ja vaikka ei tarkoituksenani olekaan käyttää blogia mainosspammiin niin kerran kai voi kiellon päälle PajaKullan esittelyvideo olkaa hyvät

-Hämis-

Arvonnan toteutin kaksoissokkoarvontana: jokainen osallistuja sai ilmottautumisjärjestyksessä oman onnennumeron sen mukaan monentenako ilmottautui. Numerot menivät pussiin ja "onnenonkijana" (en keksinyt parempaa termiä miespuoleiselle onnettarelle)  toiminut 6v poikani nosti voittonumeron. Joka oli...

Listasta tarkistettuna numero 38 kuului Petralle. ONNEA VOITTAJALLE!

Onnen onkijaan iski ujous, eikä hän halunnut esiintyä omalla naamallaan julkisesti. Otan voittajaan yhteyttä myös sähköpostitse.

Ja nyt on pieni tauko paikallaan, mutta toivottavasti saan taas päivitettyä hieman ahkerammin kuin viime vuonna oli tapana.

-Hämis-